Suuret lupaukset pieneltä tekijältä

Pidän haasteista, kuten tuttuni tietävät. Ja jos joku väittää, että muistutan vähän edeltävää otsikkoa, ei hän ihan väärässäkään ole. Ajatteleminen ja tunteminen käy helposti, mutta loppujen lopuksi tärkeitä ovat teot. Ja toivon aina, että pystyisin tekemään enemmän.

Pohjoismainen teollisuus pystyy parempaan

Olemme nähneet, miten yhä useammat yritykset ovat alkaneet kyseenalaistaa viimeisen 30 vuoden muuttoliikettä ensisijaisesti Kiinaan. Dagens industri -lehdessä legendaarinen Georg Soros varoitti investoimasta Kiinaan eikä vain poliittisista syistä.
Yhä useammat ovat palanneet monista syistä päätöksiinsä siirtää toimintaa ulkomaille. Muutto alkoi pelkästään kustannussyistä, mutta nykyisin puhutaan paljon tuotannon palauttamisesta kotimaahan. Tähän on useita syitä:
• Parempi hallinta; tuotantoprosesseja on vaikea hallita selkeästi, mikä on käynyt selväksi esimerkiksi vaateteollisuudelle.
• Lyhyet kuljetusmatkat; kun tuotanto on lähellä, tuotteet saa nopeammin käyttöön. Tähän liittyy myös voimakas vastuullisuusaspekti: kuljetus tuottaa runsaasti CO2-päästöjä, joihin on vaikea vaikuttaa.
• Digitalisaatio; tuotantoprosessien digitoiminen robottien ja automatisoinnin avulla tasoittaa tuotantokustannuksia eri maissa. Miksi sitä ei sitten voisi siirtää lähemmäksi?

Olet varmaan kuullut ja lukenut tämän jo monta kertaa, mutta noudatan omia neuvojani: Minulla on lisäksi idea, miten pohjoismainen teollisuus voi taas nousta maailmanmestariksi.

Pohjoismaisten ominaisuuksiemme hyödyntäminen

Yleisellä tasolla väitän, että meillä on joitakin kulttuuriimme juurtuneita piirteitä. Usein nämä piirteet koetaan ongelmallisiksi, mutta ne voivat olla myös paras voimavaramme. Ajattelen erityisesti kolmea asiaa: Kollektivismi, hiljaa hyvä tulee ja riittävän hyvä.
Kollektivismi on helppo tulkita yksilöllisten aloitteiden vastustamiseksi, mutten suinkaan tarkoita sitä. Päin vastoin tarvitsemme lisää innovaattoreita ja pioneereja. Haluan vain korostaa, että perinteemme tehdä järkeviä päätöksiä konsultoinnin, konsensuksen ja yhteistyön kautta on vahvuus. Jos pystymme nykyaikaistamaan tämän piirteen, pystymme tekemään siirtoja muita nopeammin.
Johtajan on aina vaarallista puhua siitä, miten hiljaa hyvä tulee. Mutta jos kuvailen tilannetta oman yrityksemme ulkopuolella pohjoismaisissa yrityksissä, näen yleisesti lyhyitä päätöspolkuja ja selvästi matalamman yrityskuvakynnyksen kuin muualla maailmassa. Se ei toimi täydellisesti, mutta kun päätös on tehty, osaamme toimia nopeasti.
Nämä ovat olleet Pohjoismaiden teollisuuden menestyksen avaimia jo kauan. Mutta voisimme vaihtaa tässä suuremmalle vaihteelle.

Lisää renesanssi-ihmisiä teollisuuteen

Olen vakuuttunut, että jos pohjoismainen teollisuus uskaltaisi järjestäytyä tavoilla, jotka tukevat ominaisuuksiamme, ja ottaisimme välimatkaa tavanomaiseen organisaatioajatteluun, pystyisimme suurtekoihin.
Tarvitsemme johtajia, jotka kannustavat arvon maksimointiin perustuvaan kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan epäsuoran maksimoinnin sijaan. Kyse on tästä: Miten voimme organisoida tuotantomme niin, että tuotamme mahdollisimman tehokkaasti, turvallisesti ja kestävästi? Tarvitsemme kunkin osa-alueen asiantuntijoita, mutta myös asiantuntijoita, jotka hahmottavat, miten osa-alueista on eniten hyötyä. Jos teemme tämän oikein alusta pitäen, pystymme parantamaan tehokkuutta. Hankkimalla oikeaa tietoa voimme vähentää virheitä ja välttää kalliita jälkimarkkinatoimia. Joidenkin asioiden on maksettava enemmän, jotta kokonaisuus olisi halvempi ja tehokkaampi. Tämä näkemys ei saa unohtua, koska yrityksen eri ”klikeillä” on erilaiset näkemykset ja palkitsemisjärjestelmät.
Tarvitsemme yleisosaajia, jotka hahmottavat, miten päätökset vaikuttavat taloudellisuuteen, tuottavuuteen ja tehokkuuteen, ja jotka ovat aina valmiita etsimään mahdollisia kehitys- ja parannuskohteita. He ovat eräänlaisia renesanssi-ihmisiä, jotka hallitsevat ja hahmottavat täysin tuotantoprosessin koko monimutkaisuuden niin teknisesti ja taloudellisesti kuin markkinanäkökulmasta.
Voidaan väittää, että siihen menee liikaa aikaa eikä meillä ole aikaa siihen – tai se maksaa liikaa. Silloin päästään riittävän hyvän käsitteeseen. Se ei ole tiedettä, vaan ennemminkin taidetta, joka pystyy ylevöittämään kokonaisuuden tavalla, johon epäsuoralla näkökulmalla ei päästä koskaan. Minun on vaikea nähdä tässä erityistä vaikeutta, vaan se vaikuttaa helposti toteutettavilta uudistuksilta monissa yrityksissä. Tällaisen yleisvastuun antamisesta jollekulle tuottaisi upeita tuloksia ja jos joku siihen kykenee, niin pohjoismainen teollisuus. Sillä me osaamme tehdä yhteistyötä tavoitteen eteen, uskallamme kyseenalaistaa nykyiset ratkaisut ja tiedämme, mitä talonpoikaisjärki on.

Kerron lopuksi vielä, miten meillä Colly Componentsissa ajatellaan. Tajuamme, että haluamme vahvistaa pohjoismaista teollisuutta. Sanomme hieman leikillisesti, että toimintamme pitää Ruotsin teollisuutta kasassa, mutta se on totta! Olemme asiantuntijoita asioiden kasaamisessa ja olemme aina valmiit tarjoamaan näkemyksiämme ja tietoamme, jotta voit parantaa toimintaanne. Meillä on tapana sanoa, että tarjoamme laatua osaamisella. Ja haluamme puhua suuria, vaikka olisimmekin pieniä tekijöitä maailman mittakaavassa.

Ystävällisin terveisin,
Darco